Etelä-Pohjanmaalla toisen asteen koulutus selviää muutoksista
Sivistys on aina hyvä sijoitus Suomen tulevaisuuteen. Tarvitsemme koulutusta kansallisen kilpailukyvyn ja pohjoismaisen elämänlaadun turvana. Kuitenkin valtion verotuspohjan ja huoltosuhteen jatkuvasti pahenneen vääristymien vuoksi, myös koulutusmenoja on viime vuosina leikattu. Lähinnä taloudellisista syistä oli pakko uudistaa laajasti ammatillinen koulutus (1.1.2018). Samalla uudistettiin koulutuksen toiminta- ja rahoitusperusteet sekä yhdistettiin nuorten ja aikuisten koulutuslainsäädäntö. Sisällöllisen opetuksen lähtökohtana säästöt eivät tietenkään ole paras lähtökohta uudistuksille. Rajuimmin taantumasta johtuvat säästöt ovat osuneet ammatilliseen koulutukseen.
Valtio leikkasi vuosina 2015-2018 esim. Seinäjoen koulutuskuntayhtymän (Sedu) tulorahoituksesta 11 miljoonaa euroa. Vähennykset ovat toteutettu koulutuspaikkojen ja yksikköhintarahoituksen kautta. Tämä on tarkoittanut yli 20 % vähennystä valtion tulorahoituksesta. Taloussäästöt ovat merkinneet Sedussa toiminnallisia uudistuksia opetuksen sisällössä esim. työssäoppimista on lisättyja lähiopetuksen määrää on rajattu. Yksilölliset opintopolut ovat nykyopiskelun trendisana. Se sopiiko yksilöllinen opintopolku ja vastuu kaikille, on sitten eri asia.
Yksi talouden tehostamistoimenpiteistä on kiinteistöjen lukumäärän vähentäminen. Järjestelyjen jälkeen pitäisi kiinteistömassa kuluineen vähentyä noin 20 %, mutta samalla tilat uudistuvat ja mahdollistavat henkilöstön tehokkaamman käytön ja toisaalta henkilöstön työviihtyvyys mahdollisesti paranee. Rehellisyyden nimissä pitää todeta, että henkilöstökuluja on vuosien aikana luonnollisesti pakon edessä karsittu, koska palkkakulut ovat yli 65 % Sedun vuosittaisesta budjetista. Laajoilta irtisanomisilta ei viime valtuustokaudella vältytty.
Kaiken em. asioiden toteutus suunnitelmallisesti on ollut vaikeaa, koska valtion vuosittaisesta rahoituksesta huomattava osa on ollut jatkuvasti epävarmaa. Anomuksilla saadut lisärahoitusosuudet ovat tulleet vähitellen Sedun kassaan esim. strategiarahoituksen muodossa.
Leikkauksista johtuen eri poliittiset tahot ovat julkisuudessa esittäneet ”yllättäen” huolensa lähiopetuksen määrästä ja laadusta. Samoin useat poliittiset tahot ovat ilmaisseet toiveen toisen asteen maksuttomuuden puolesta.
Ammatillisen koulutuksen leikkaukset ovat ”tasaantuneet” valtion taloudellisen tilanteen vakiintumisen myötä vuoden 2018 aikana.
Nyt on vuorostaan näkyvissä vakavia merkkejä kuntien huononevasta taloudellisesta tilanteesta. Tämä kääntyy varmasti haasteeksi myös lukiokoulutuksen puolella. Kuitenkin jo pitkään on ollut suurin poliittinen huoli lukiokoulutuksen vetovoimasta ja sen uudistamistarpeesta. Huoli on siis kohdistunut enemmän lukiokoulutuksen kehittämiseen kuin sen rahoituspohjaan. Tämä näkyy siten että 1.8.2019 alkaen on käytössä uusi lukiolaki ja lukioasetus sekä uusi laki ylioppilastutkinnosta.
Uutta tulee lukion toiminnan sisältöihin, ylioppilaskirjoituksiin ja opintojen ohjauksen ja erityisopetukseen. Hieman aikaisemmin lukiot on velvoitettu toteuttamaan rahakas digiopiskeluun siirtyminen, aina ylioppilaskirjoitusten digitalisoitumista myöten. Keväällä 2019 kaikki aineet kirjoitetaan sähköisesti.
Onneksi Etelä-Pohjanmaan kunnat ovat pitkäjänteisesti kantaneet vastuutaan ja pitäneet yleissivistävän koulutuksen rahoituksen kulurakenteen edellyttämällä tasolla. Myös julkisen sektorin perinteisesti maltilliset palkkaratkaisut ovat helpottaneet kuntataloutta. Toki kuntien voimavaroissa on eroja, mutta esim. Etelä-Pohjanmaan lukioverkko on säilynyt sitkeästi. Tästä kuuluu kiitos viisaille kuntapäättäjille. Lukion merkitystä ei sovi unohtaa kunnan veto- ja pitovoimatekijänä . Lukion tuntien avulla monien perusopetuksen aineenopettajien opetusvelvollisuus saadaan täyttymään.
Opiskelijan ja hänen huoltajien kukkarolla käydään myös. Toisen asteen oppimateriaalien hintataso on noussut hurjaa vauhtia. Tietokoneiden ja oppikirjojen hankintahinnat nousevat koko ajan. Samoin opintomatkat ja muut tapahtumat saattavat maksaa sievoisen euromäärän. Periaatteesta, jonka mukaan pitää itse rahoittaa oppimateriaalit toisen asteella pidetään melko varmasti kiinni. Mutta vähävaraisten perheiden kannalta on erittäin hyvä poliittinen avaus, että 1.8.2019 alkaen Kelalta saa hakea opintorahan oppimateriaalilisää 46,80 euroa/kk.
Eräillä maakuntamme alueilla on satsattu yhteistyössä uuteen kaikesta huolimatta. Esimerkiksi Lapualle valmistuu hyvin pian kaupungin rahoittamana uusi lukio, samalla sinne ”syntyy” Sedun kanssa uusi toisen asteen Kampus. Lähes vastaava otettiin käyttöön Kurikassa vuoden 2019 alussa. Kurikan kampuksen hinta oli yli 32 miljoonaa euroa. Erona Lapuaan on, että se rakennettiin lähes kokonaan uusiksi ja kiinteistön omistaa Sedun ja Kurikan kaupungin yhteinen kiinteistöyhtiö. Tulevaisuudessa tullee ratkaistavaksi Ähtärin koulujen ja Sedun yhteistyömuodot.
Lähitulevaisuuden suuri kysymys on lukioiden yhteistyövelvoite korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. Tämän muuttaminen konkreettiseksi ja sen tuleva hinta on vasta työn alla. Yhteistyövelvoite vie erityisesti lukioiden rehtorien huomion, mutta se antaa myös paljon mahdollisuuksia kehittää lukio-opetusta ja samalla esim. ammattikorkeakoulu-opetuksen laatua vetovoimaa. Myös Sedu kehittää jatkuvasti yhteistyötään Seinäjoen ammattikorkeakoulun(SeAmk) kanssa
Suomessa on vahvat perusteet säilyttää toisen asteen opetuksessa duaalimalli eli pitää ammatillinen ja yleissivistävä lukio-opetus erillään. Lienee kuitenkin paikallaan muistuttaa kaikkia lukioiden rehtoreita toisen asteen yhteistyön kehittämisen merkityksestä. Emmehän unohda sitä!
Koulutuspolku on aina kokonaisuus. Mikään koulutaso ei ole mitään ilman toista. Siksi muutokset jollakin kouluasteella vaikuttavat muihin kouluihin. Varhaiskasvatus pohjustaa perusopetusta jonka nivelkohdassa siirrytään luokanopettajien alakouluista aineenopettajien yläkouluun. Seuraava lenkki on toinen aste, jossa vaihtoehdot ovat lukio tai ammatillinen opetus. Molemmista on mahdollista päästä ammattikorkeakouluun ja yliopistoon. Suurin osa opintojen jatkajista tulee lukiotutkinnon tai kaksoistutkinnon kautta, tai jopa kolmoistutkinnon kautta. Tästä kaikesta kannattaa pitää kiinni vaikka ikäluokat pienenevät. Toki järkevyyden rajat pitää tunnistaa ajoissa.
Jouko Peltonen
Koulutuksen ammattilainen vuodesta 1993
lukion rehtori
Sedun hallituksen pj.
SeAmk hallituksen jäsen
Julkaistu mm. Viestinviejän Sanomissa 3.4.2019
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti