Nurmon asukkaisiin useassa sukupolvessa vaikuttanut
kohtalokas ja surullinen vuosipäivä on koittanut.
Vuosien aikana surullinen päivä on avautunut minullekkin
monella eri tavalla. Naapurit ja sukulaiset, historia ja työ, sotahistoria ja
taistelupaikkakierrokset, Äyräpään muistomerkki ja vierailut paikan päällä,
jopa oman lukion opiskelijaryhmän kanssa.
Helsingin sanomat teki 28.10.1989 erittäin hyvän jutun Äyräpään merkityksestä silloisille nurmolaisnuorille. Kirjoittaja oli edesmennyt Ilkka Malmberg. Onkohan juttu jollakin tallella?
Minä en tajunnut sitä säilöä.
Entinen opettajani ja myöhempi kollega Liisa Kotioja arvosti
kirjoitettua juttua ja siihen haastateltuja nurmolaisnuoria. Taisi opettajalla
olla ansiota, vaikka hän ei itseään mainostanut. Juttuun kannattaa tutustua.
Minun työpaikkani eli Nurmon lukion ja muiden lukioiden (Kauhava, Härmä) yhteismatkasta
kannakselle 2010(?) oli juttu lyhyt Nurmoon Joulussa.
Kun olen liikkunut maakunnan ulkopuolella, niin usein Nurmon
Jymyn lisäksi Antti Tuurin kirjan juoneen perustuvan ja Pekka Parikan ohjaaman
Talvisota-elokuvan kohtaus "Nurmoolaaset älkää menkö, Te ootte raakasti
myöhäs " on tullut tuttavien mieleen ja siitä on haluttu puhua. Useat
heistä ovat vierailleet Nurmon sankarihautausmaalla. Myös historian opettajat
vierailivat paikanpäällä vuoden 2013 kevätpäivien puitteissa.
Kevään korvilla 1940 elettiin vaikeita aikoja. Suomen
kohtalo oli hiuskarvan varassa. Ja mitä talvisodasta seurasi, sekään ei ollut
helppoa.
Tällaisina aikoina toivon, että samoja lyhytnäköisiä
virheitä ei koskaan tehdä. Hinta on inhimillisesti liian raskas. Toisaalta
Suomi on pieni tekijä, jonka täytyy luovia ja osata oikea ajoitus tehdessään
ulkopoliittisia ratkaisuja.
---
Tänään hiljennytään muistelemaan ja ollaan samalla kiitollisia iloisia turvallisesta arjesta. Se on mahdollista, koska toisen maailmansodan ajan sukupolvet eivät väistyneet epätoivon edessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti