Jotain digiloikasta

Julkaistu Ilkka-lehdessä 31.3.2017


Koulutuksen alalla digiloikasta on helppo tehdä kallis paukku, kun ostetaan laitteita loikan takia. Kun ostetaan laitteita, sitoudutaan samalla kiinteisiin laitteisto- ja ohjelmistokuluihin.  Myös kehittämisen siipien suojissa tulee jatkossa uusia toiveita. Kaikki se maksaa.

Eräs opettaja kommentoi minulle todistaneensa usein seuraavan tyylisiä kommentteja "miksei meille oo tullut mitään, kun muutkin saa?" Minusta hankintapäätösten rinnalla pitää pohtia mitä ja miten koneilla toimitaan ja ennen kaikkea mitä niiltä halutaan.

Tässäkin tilanteessa koulutuksen johtaminen on tosi vaikeaa, koska se vaatii ja tarkoittaa asiantuntijaorganisaatio johtamista digiloikkaan. Samalla porukan osaamisen kehittyminen pitää saada liikkeelle.

Lukiossa sähköisen ylioppilaskokeen vaiheittainen laajentuminen koskemaan yhä useampaa oppiainetta luo haasteita, joita ei ole vielä ratkaistu. Yhtäaikaa kuitenkin pitää vaalia pedagogista vapautta. Kaikki ei saa pyöriä koneiden ympärillä.

Tietotekniikan opettajien ja rehtorien yhteistyön sävelen  löytyminen yksikkötasolla on tosi antoisaa. Haasteeksi täytyy tunnustaa meidän rehtoreiden, niin kuin myös muiden opettajien, erilaisuus ja lähtökohdat.

Vaalilehti on ilmestynyt

Jouko Peltosen ja Aki Ylisen yhteinen vaalilehti on ilmestynyt. Jakelu 30000 kpl. Jakeluässät hoitaa jakelua lauantaista alkaen. Jakelu päättyy ensi viikon kuluessa.

Toivottavasti kansalaiset valitsevat molemmat valtuustoon.

Mahdollinen palaute lehdestämme on tervetullutta.



http://akiylinen.com/baker/media/Vaalilehti2017.pdf


Peltosen ja Ylisen vaalilehti 2017

Monipuolinen kouluruoka on tärkeää

 Vaalikoneissa kysellään kasvisruokapäivien perään.

Minusta kasvisruokaa saa olla silloin tällöin. Itsetarkoitus siitä ei tarvitse tulla, jos puhutaan julkisin varoin tuotetusta palvelusta. Onneksi kouluruuassa on jo nyt runsaasti kasviksia, juureksi ja lihaa.

Vaikka en ole alan ammattilainen uskallan puolustaa perinteistä sekaruokaa. Se on hyvä kouluruokailumalli. Sen monipuolisesta sisällöstä voi aina valita sen mitä jaksaa syödä.

Lääketieteellisin perustein erikoisruokavalio on tärkeä julkinen palvelu. Muuten minusta normitapauksessa kaikkia ruokia pitää maistaa ja ottaa vain niin paljon kuin syö. Roskiin ruokaa ei saisi mennä. Yleensä tätä haaskausta vastaa kouluissa toimitaan hienosti.

Kouluruokaa, kuten yleensä ruokaa, pitää kunnioittaa, se on laadukas palvelu ja ilmainen ruokailukasvatus ei ole itsestäänselvyys. Keittiöhenkilökunta tekee parhaansa ehkä liian pienillä rahallisilla panostuksella. Toivon lisärahaa raaka-aineisiin ja lähiruokaan.

Hyvä Johtaja on kuin hyvä paimen

Väite Ylen vaalikoneesta:




Tarvitsemme vahvaa johtajuutta, joka voi korjata ongelmat ilman tarvetta kompromisseille.

Minusta hyvä politiikka on aina yhteispeliä. Toki siinäkin tarvitaan johtajuutta.



Johtajuus on kuin hyvä paimen. Usein ollaan keskellä laumaa, toisinaan laumaa  ollaan edestä johtamassa, mutta myös joskus perästä. Siellä peräpäässä pitää auttaa heikompia ja hitaampia. Pitää ymmärtää. Näin johtaja saa tietää kentän ongelmat, joihin monimutkaisessa maailmassamme ei löydy aina helppoja ratkaisuja.



Toiminta ei kuitenkaan saa halvaantua. Kokemus auttaa tekemään ratkaisuja, vaikka osa niistä  väistämättä menee metsään. Epäonnistumisen taitoa kannattaa harjoitella.



Sitä parempi johtaja, mitä enemmän suhtautuu asioihin nöyrästi. Tämä pätee myös kunnalliseen päätöksentekoon.

Tulevaisuuden suunnittelu on yksilöllinen ja herkkä asia

Onko nuoret on velvoitettava jatko-opintoihin tai työharjoitteluun suoraan peruskoulun jälkeen? Omakohtaisten kokemusten perusteella tiedän, että tärkeintä on aito innostus. 

Valitettavan usein oikean alan löytyminen on vaikeaa. Pitäisi tietää mikä kiinnostaa ja mistä löytyy töitä, jolle sitten voi rakentaa elämäänsä. 

Ongelma on siis huomattu, mutta helppoja ratkaisuja ei ole. Pieni pakko ja sopiva paine voi tehdä normaalissa tapauksessa nuorelle hyvää. Pitää kuitenkin muistaa, että tulevaisuuden suunnittelu on yksilöllinen ja herkkä juttu. Sopivuus ja omat taipumukset pitää ottaa huomioon.

Piha-alueiden turvallisuus on tärkeää

Seinäjoella on liikenteellisesti "ongelmallisia" koulujen pihoja. 
Pihoihin suuntautuu luonnollisesti monenlaista liikennettä. Erityisen vauhdikkaita ovat aamut.

Esimerkiksi Nurmon koulukeskuksen ja Seinäjoen lukion pihat ovat liikenteellisiä sumppuja, joissa ainakin parkkipaikoista on pulaa. Autokannan kasvun lisäksi paikkoja tarvitaan mopoautoille, moottoripyörillä ja mopoille. 

Myös nopeudet ja valaistuksen ongelmat saattavat aiheuttaa liikenteellisiä ongelmia koulujen pihoissa. Ohikulkevat isommat katuväylät ovat oma lukunsa. Esim. Tanelinrannan päiväkodin ja koulun ohitse kulkee tärkeä Mäki-Hakolantie, jonka ylittää moni pieni kävelijä ja polkupyöräilijä. Tiellä on sekä vilkas työmatkaliikenne että lapsia kouluun ja päiväkotiin kuljettavia vanhempia. 

Minusta em. kaltaisten koulu- ja päiväkotien piha-alueiden kehittämistoiveisiin on suhtauduttava myönteisesti.

Maalla on arvonsa 😀

Seinäjoella on runsaasti haja-asutusalueita. Maatalous ja asutus kykenevät elämään rintarinnan. Elinkeinopolitiikassa ei voi väheksyä maaseutua. Sieltä löytyy veronmaksu- ja investointikykyä. Maaseutu myös työllistää aliurakoitsijoita ja kuluttaa erikoiskauppojen tuotteita.

Vastustan kaupallisin perustein tehtyjä yksityismaiden pakkolunastuksia. Reilu kaupanteko on oikea tie edetä kaupungin em. maanhankinnassa. Jos vapaaehtoista kauppaa ei synny neuvotellen, niin alue jääköön kaavoittamatta. 

Pakkolunastus on perusteltua viimeisenä keinoja, jos on kyse perusinfrasta.

Koulutus kasvattaa - säästötoimet ei!

Laadukas kasvatus ja opetus ovat kunnan perustehtäviä.

Kaikki hyötyisivät koulujen sijaiskiellon purkamispäätöksestä. Sijaisten palkkaamista voi perustella esim. aineenopettajien oppiaineilla ja aikuisten läsnäololla.

Isot ryhmät päiväkodeissa ja kouluissa eivät edistä oppimista ja lasten kehitystä, eivätkä ne helpota henkilöstön jaksamista. Kun tähän lisätään oman toimensa ohella opettaminen (OTO-työ) ja säästövapaakäytännöt, niin töissä henkilöstö kaitsee suurryhmiä, joissa oppimisen tavoitteita on vaikea saavuttaa.

Seinäjoella on erilaisia päiväkoteja ja kouluja. Tulevaisuuden mammuttikokoiset yksiköt eivät tuottaisi lisäsäästöjä, vaan ne saattavat luoda uusia ongelmia ja lisäkuluja.

Kaupungissa on uudistettuja ja saneerattavia kouluja esim. Pruukinkoulu ja Ylistaron koulukeskus. Niissä kehitetään digiopiskelua, mutta samalla pitää vaalia pedagogista vapautta. 

Lukio-opetus osana opetusketjua

Varhaiskasvatus, peruskoulu ja lukio-opetus ovat palveluketju. Ketjuun liittyy yhteistyö SEDUn ja SeAmkin kanssa.

On hienoa, että Seinäjoella vastataan nuorten koulutukselliseen ”nälkään”. Koulutuksen ja yritysten osaamistarpeen kohdistaminen palvelee myös elinkeinoelämän tarpeita.

Minusta Seinäjoen kolmesta lukiosta ja Peräseinäjoen toimipisteestä kannattaa pitää kiinni, kunhan opiskelijoita riittää. Toimiakseen jouhevasti yläkoulut tarvitsevat myös lukioiden yhteisiä aineenopettajia.

Pitkäaikainen työpaikkani Nurmon lukio ansaitsee kehittyä jatkossakin itsenäisenä opinahjona. Se on opiskelijamäärältään yli 300-paikkainen ja tuloksiltaan korkeatasoinen.

Tärkeää on turvata valtakunnallisissa kursseissa opetusryhmien riittävä määrä. Valinnainen kurssitarjonta ei saa aiheuttaa yo-kirjoituksia palvelevan opetuksen jäämistä toissijaiseksi, koska yo-kirjoitusten merkitys jatko-opiskelulle ja työllistymiselle on entisestään kasvanut.

Opetus on palveluketju, jossa myös  lukio-opetuksen laadun edellytykset tulee turvata.

Valta- ja kyläteiden turvallisuudesta

Autokolarin paikan päällä ajaneena tiedän Seinäjoki-Lapua valtatien ja Isokosken risteyksen vaaralliseksi. Risteyksessä törmäillään liian usein.

Tässä kohdin valtion tieliikennejärjestelyt pitää saada ajanmukaiselle tasolle.

Työmatkaliikenne Atrialle ja hälytysajoneuvojen liikkumisen turvallisuus edellyttävät muutosta.

Isokoskentielle on pitkään toivottu myös entisen valaistusohjelman elvyttämistä. Valaistusohjelma käsiteltiin asianmukaisesti Nurmon valtuustossa, mutta kuntaliitoksen myötä se katosi mustaan aukkoon. Ruuhikoskelle suuntautunut kaaharien liikennekulttuuri aiheuttaa vaaratilanteita, samoin tien kapeus. Tätä uhkaa helpottaisi riittävä valaistus. Vastaavia tarpeita on varmasti muuallakin.

Lisäksi valtion pitäisi kiirehtiä Seinäjoki-Jalasjärvi valtatien valaisemista etelään päin.  Elämänväylä etelään muuttuisi siten turvallisemmaksi. Rengonharjun ja Luopajärven väli on loppusyksystä melko sykkää ajattavaksi. Seinäjoen ulosmeno reiteistä se on outo poikkeus, jos ajatellaan liikennemääriä.

Vaalimainonta alkaa

Tässä on minun virallinen vaalimainos.  Verkot on vesillä. Oikea pönötyskuva.